Öljyhapot muodostavat luokan tyydyttymättömiä rasvahappoja tai niiden johdannaisia, joiden edustavin jäsen on öljyhappo (C18H34O2). Tämän luokan aineissa on tyypillisesti yksi tai useampi hiili-hiilikaksoissidos, rakenteellinen ominaisuus, jonka vuoksi useimmat niistä ovat nestemäisinä öljyinä huoneenlämpötilassa. Niitä on laajalti kasviöljyissä ja eläinrasvoissa,-kuten oliiviöljyssä, rypsiöljyssä ja naudan talissa-, ja ne toimivat luonnossa esiintyvien rasvahappojen välttämättöminä ainesosina.
Öljyhapot luokitellaan kertatyydyttymättömiksi rasvahapoiksi, joille on ominaista hapan karboksyyliryhmä (–COOH) ja tyydyttymätön hiilivetyketju (–CH=CH–). Tämä erityinen molekyylirakenne mahdollistaa niiden osallistumisen erilaisiin kemiallisiin reaktioihin -kuten esteröimiseen ja saippuoitumiseen-, samalla kun ne voivat suorittaa tiettyjä fysiologisia toimintoja. Öljyhapot reagoivat helposti emästen kanssa muodostaen saippuoita; lisäksi ne voivat käydä läpi hydraus- tai hapetusreaktioita, jolloin saadaan johdannaisia, joilla on erilliset ominaisuudet, kuten steariinihappo ja öljyhappoesterit.
Öljyhapot ovat laajasti käytössä teollisuudessa, elintarvike- ja lääketeollisuudessa. Elintarviketeollisuudessa öljyhappo toimii kasviöljyjen pääainesosana, ja sillä on keskeinen rooli sekä ravintoarvon että maun kannalta. Kemian- ja kulutustavarateollisuudessa sitä hyödynnetään saippuoiden, emulgointiaineiden, voiteluaineiden ja pinta-aktiivisten aineiden valmistuksessa. Lääketieteessä ja terveydenhuollossa öljyhappo on myös tunnustettu sen mahdollisista anti-inflammatorisista ja sydäntä suojaavista vaikutuksista. Luonnollisen alkuperänsä ja luontaisen monipuolisuutensa vuoksi öljyhapot ovat vakiinnutuneet kemianteollisuuden tärkeiksi perusraaka-aineiksi.
